Miksi tämä julkaisu saa minut suuttumaan? Miksi tuntuu, että kaikki ovat yhtäkkiä täysin eri mieltä? Miksi minulle näytetään juuri tämä sisältö juuri nyt?
Netissä turvallisuus ei tarkoita vain salasanoja ja salattuja yhteyksiä, koska myös mielemme voi joutua johdetuksi harhaan. Kohtaamme arjessa jatkuvasti sisältöä, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, mitä ajattelemme ja miten toimimme. Esimerkiksi syyskuussa EUvsDisinfo tunnisti valheellisen väitteen, jonka mukaan Suomi valmistautuu aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa.
Kaikki vaikuttaminen ei ole pahantahtoista. Mainos yrittää saada meidät ostamaan, poliitikko kannattamaan asiaansa ja järjestö tukemaan tavoitettaan. Joskus joku kuitenkin yrittää tarkoituksella ohjata meitä tavalla, joka on haitallista. Siksi nykypäivänä jokainen tarvitsee taitoja, joilla erottaa fakta, mielipide, mainos ja huijaus toisistaan.
Tätä korostetaan myös uusissa kansallisissa medialukutaidon ja mediakasvatuksen linjauksissa. Niissä medialukutaito nähdään keskeisenä kansalaistaitona, jota tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, koska nopeasti muuttuva mediaympäristö haastaa tapaamme käsitellä tietoa.
Kun vaikuttamisen kohteena on mieli
Mieleen vaikuttaminen toimii juuri siksi, että ihmisen mieli ei käsittele tietoa täysin neutraalisti. Tulkintoihimme vaikuttavat tunteet, aiemmat kokemukset, arvot ja ennakkokäsitykset. Siksi uskomme helpommin sellaisia viestejä, jotka sopivat valmiiksi maailmankuvaamme tai herättävät meissä tunteita.
Viime vuosina on puhuttu yhä enemmän informaatiovaikuttamisesta. Sillä tarkoitetaan sitä, että joku yrittää ohjata ihmisten ajatuksia tiedon avulla. Tavoitteena on saada kohde uskomaan, että jokin asia on totta, että jokin näkökulma on oikea tai että mihinkään ei voi luottaa. Tarkoitus on vaikuttaa siihen, mitä ihmiset ajattelevat ja miten he toimivat.
Ihmisen tiedonkäsittelyä kutsutaan kognitioksi. Se tarkoittaa havaitsemisen, muistamisen, tuntemiseen, päättelyyn ja päätöksentekoon liittyviä asioita. Kun vaikuttaminen kohdistuu mieleen, se pyrkii vaikuttamaan monesti myös näihin: siihen, mihin kiinnitämme huomiota, mitä pidämme totena ja millaisia johtopäätöksiä teemme. Meihin yritetään siis vaikuttaa nykypäivänä yhä enemmän netin, puhelinten ja somevirtojen kautta. Esimerkiksi elokuussa Faktabaari tarkisti tapauksia, joissa Googlen tekoäly-yhteenveto oli välittänyt väärää tietoa tekoälykuvista ja Huoltovarmuuskeskuksen kartoituksessa havaittiin Suomessa kaksi epäaitoa kampanjaa sekä merkkejä pienimuotoisemmasta epäaidosta toiminnasta.
Kriittinen ajattelu kunniaan
Mielen suojaaminen ei tarkoita, että kukaan ei koskaan saisi vaikuttaa ajatuksiimme. Kaikki viestintä vaikuttaa meihin jollain tavalla. Tärkeintä on olla tietoinen siitä, mitä uskomme, miksi uskomme ja miten toimimme. Tarvitsemme siis kykyä ajatella kriittisesti.
Muistilista mielen suojaamiseen
- Lue muutakin kuin otsikko ennen kuin muodostat mielipiteen.
Otsikko on tehty herättämään huomio. Lue koko juttu ennen kuin muodostat mielipiteesi. - Tarkista, kuka tiedon on julkaissut ja onko hän luotettava.
Kuka tämän sanoo? Onko lähde luotettava? Onko julkaisijalla jokin syy haluta sinun uskovan tähän? - Etsi asiasta tietoa myös muista lähteistä.
Yksi julkaisu ei välttämättä kerro koko kuvaa. Katso, mitä muut lähteet asiasta kertovat. - Huomaa, jos sisältö yrittää vain suututtaa tai pelotella sinua.
Voimakas tunne ei tarkoita, että sisältö olisi väärä. Se on kuitenkin hyvä syy pysähtyä ennen jakamista tai kommentointia. - Älä jaa eteenpäin sellaista tietoa, jonka paikkansapitävyydestä et ole varma.
Jos et tiedä, pitääkö jokin väite paikkansa, sinun ei kannata auttaa sitä leviämään.
Kirjoittaja
Tuomas Heikkinen on kyberturvaviestinnän ja kouluttamisen asiantuntija, joka on kansantajuistanut kyberturvallisuutta EU-tasolla asti. Hän työskentelee kyberturva-asiantuntijana Cyber Citizen -hankkeessa, joka tuo kyberturvallisuutta jokaisen arkeen.
